Terveisiä täältä sairaslomalta ja oikein mahtavaa uutta vuotta kaikille ! Huhhuh taas ois vuos paketissa, ja mulla uus vuos pyörähtää käyntiin saikulla... Vielä koko ens viikko pitäis saikkuilla, katotaa oonko sitten sen jälkeen työkykynen. Vai pitääkö levätä vielä lisää? Vai oonko ikinä enää täysin työkuntonen? Vain Luoja tietää. 🤔

Jokatapaukses tää sairaslomalla lepäily on auttanu mun jalkojen vointia. Ne on vieläkin välillä voimattomat, jäykät ja kävely on vaikeeta mutta enää ei niin paljon kuin aikasemmin. Silti lähelle normaalia ne ei vieläkään ole, eikä varmaan koskaan palaudukkaan toisin. Mä soittelin alkuviikosta neuron polille, mutta he ei vielä ottanu mua kortsinotippaan koska vointini oli parantunut huomattavasti pelkän levon avulla. Tietenkin se on hyvä asia ettei kroppaa myrkytetä turhaan, mutta odottavan aika on todella pitkä... 

Päivät on todella pitkiä kun pitäisi vaan osata levätä. Tottakai arkisia askareita saa ja pitää tehdä, mutta omaa jaksamista kuunnellen. Mä oon joutunu monta kertaa hengähtää ja levätä arjen askareiden keskellä kun jalat alkaa vaan yhtäkkiä väsymään. Esimerkiksi imurointi on yks helvetti, sen jälkeen jalat on aivan jumissa ! Saatanan imurointi sanon minä. 😅 Kauppareissutkin on sujunu ostoskärryjen avulla, niihin nojaaminen auttaa kävelyä huomattavasti. Välillä on päädytty istumaan ostoskärryissä Manun työnnellessä niitä, herättäen hiukan hämmennystä.. :) Mut kyl aina keinot keksitään ja sovelletaan että jaksetaan arjen pyörteissä !

Vaikka aina keksii erilaisia vaihtoehtoja tehdä asioita, joidenkin suhteen voi soveltaa ja valita kompromisseja ja asioista on hyvä ajatella positiivisesti: On tää silti vaa ihan perseestä. Se että ei pysty tekemään tavanomaisia asioita samalla energialla kuin aikasemmin. Se että huomaa oman kroppansa pettävän ja heikkenevän. Se ettet pysty itse vaikuttamaan lopputulokseen millään tavalla. Lopputulos voi olla ihan mitä vaan ihmeen ja helvetin väliltä. 😓

Tällee uuden vuoden tullessa tulee suunnattua katseensa tulevaan ja siirrettyä ajatuksensa pois menneestä. Näin mäkin mielelläni teen, vaikkei mun tulevaisuus vaikutakkaan kaikista mukavimmalta. Mä toivon että voisin miettiä tulevaisuudesta terveen 25-vuotiaan tavoin: suunnitella perhettä, talon ostamista, erilaisia matkoja... Kaikkea mitä tulevaisuudelta saattais vaan kuvitella ! Tottakai mä toivon kaikkia ihania asioita itselleni, mut mun on myös pakko olla realistinen. Mä en ehkä pysy tässä kunnossa koko loppu elämääni. Mun pitää miettii eri valintoja ja vaihtoehtoja. Pystynkö elämään kaksikerroksisessa talossa loppuelämäni? Kuinka kauan pystyntekemään nykyistä työtäni? Jaksanko kävellä etelänlomareissuilla kaikkien nähtävyyksien luo? Pystyisinkö valvomaan läpi yön pienen vauvan itkiessä?

Tulevaisuutta on mahdotonta ennustaa, mut mä pidän mielen silti positiivisena. En todellakaan aio mennä sieltä mistä aita on matalin, vaan mä aion jatkossakin ottaa riskejä. 💪🏽😘 Mä aion tavoitella niitä mun elämän haaveita, vaikka mulla oliskin parantumattoman sairauden tuomia riskejä mukanani. Kenelle vaan voi tapahtua mitä vaan, voit vaikka jäädä auton alle heti huomenna. Mutta sitähän me ei suostuta pelkäämään, vaan jatkossakin eletään elämäämme täysille eikä tehdä niitä tulevaisuuden valintoja peläten kaikista pahinta. Eihän täs maailmas kukaan uskaltais tehä enää mitään jos vaan pelättäis kokoajan?

Joten mun vuoden 2017 lupaus on tehdä jatkossakin pelottomia ratkaisuja elämäni suhteen ! Jos mua vituttaa mun duuni, mä todellakin teen asialle jotaan enkä vaan jumahda paikalleni sairauteeni vedoten. Jos mä haluan muuttaa 31-kerroksiseen linnaan jossa ei ole hissiä (huhhuh niitten portaitten määrää), ni jumalauta mähän muutan ! 👊🏽 Jos mä haluan lähteä samoilemaan Aspenin vuorille, ni mähän käyn ostamassa ne retkeilykengät ja lähen ! (ja Manu saa kantaa mua kun mun jalat ei enää kanna.. :D) Mä aion ens vuonnakin tanssia jalat altani, aion tehdä pitkiä autoreissuja uhmaten pissahätää, aion lentää unelmieni kohteeseen kilometrien päähän sekä tavotella elämäni haaveita ! ❤

Toivotan kaikille pelottomuutta ja päättäväisyyttä vuoteen 2017 ! ;) Kyl me yhessä tää paska handlataan ! - ensuostupelkäämään-Sara

Vaikkei kukaan voi tietää huomisesta, luotetaan elämään ja otetaan vastaan hymyssäsuin sen tuomat haasteet ja ilot... :)

Tää koira on joskus vähän... hassu :D

Onneks mul on Manu joka kantaa mua jos mä en ite jaksa kävellä. <3 Kirjaimellisesti ! ;)

Pörröpää toivottaa kaikille parempaa uutta vuotta ! ;)