Hejdå immeiset ! Kivaa alkanutta viikkoa sinne ruudun toiselle puolelle. :) Meil on ollu tosi jännät ajat, kun ollaan sekoiltu ristiäisten kaa ! Niissä oli hirveä suunnittelu, stressi, säätäminen ja järjestely. Nyt kuitenkin vihdoin ne on alta pois ja juhlittiin poikaamme viime lauantaina ! Kaikki onnistui todella hienosti, tilaisuus oli erittäin kaunis ja tunnelmallinen ja poikamme sai komean nimen. <3 

Ristiäisiä juhlimme Valkealan seurakuntakeskuksen yläsalissa, joka oli tilana kyllä todella huippu ! Sali oli toooooosi iso, suurista ikkunoista tuli paljon luonnonvaloa ja auringonpaistetta, suuri keittiö oli käytettävissämme sekä yläkerran muut tilat. Oltiin tyttöjen kanssa koristeltu sali meidän näköiseksi, oli ihania kastehelmiä pöydillä, vaaleansinistä siellätäällä, omia valokuvia pöydillä.... Tarjoilut oli huippu herkullisia, olin työkaveriltani tilannut suuret ja maittavat voileipäkakut, ja anoppi oli tehnyt makeat kakut. Lisäksi oli pientä suolasta! Ihana ystäväni oli tullut auttelemaan juhlissa ja emännöikin koko tarjoilun, hänestä oli korvaamaton apu. Poikamme sai ihania lahjoja kaikilta vierailtamme (kiitos niistä <3) ja tunnelma oli koko päivän loistava! Urpan ensimmäiset bileet olivat siis todella onnistuneet! 8)

Ristiäisistä siis selvittiin mutta seuraava haaste olisikin sitten jo edessä! Nimittäin oma vointini on hiukan huonontunut. Jotenkin tuntuu että jalkani ovat jumittaneet entistä enemmän, nyt muutaman menneen viikon aikana vieläkin aiempaa enemmän. Lisäksi vasemmasta silmästäni on näkö heikentynyt huomattavasti. Kävinkin optikolla näitten näkövaikeuksien vuoksi, ajatellen että ehkä tarvisin silmälasit arkeeni. Noh teimmekin kaikki näkötestit ja optikko oli hiukan ihmeissään kun  vasemman silmäni näkökyky ei parantunut minkäänvahvuisilla linsseillä. Hän sanoikin suoraan ettei myy minulle laseja näköni takia koska laseista ei tässä tilanteessa olisi mitään apua. Lasit eivät korjaisi vasemman silmäni näköä paremmaksi. Kerroin sairaudestani ja sen taustoista jolloin hän epäili näköhermon tulehdusta vasemmassa silmässäni. Fuuuuuck.

Näköhermon tulehduksen voi saada kuka vaan, mutta ms-tautia sairastavilla se on todella yleinen. Noin puolet ms-tautia sairastavista kokevat joskus näköhermon tulehduksen. Se voi olla yksi ensioiresta, niinkuin kävi minullakin yli viisi vuotta sitten. Silloinhan toinen silmäni sumeni tuntemattomasta syystä, eikä edes silmälääkäri löytänyt siitä mitään "vikaa". Silloinhan monien vaiheiden kautta minulle diagnosoitiin ms-tauti ja yksi ensioireista oli nimenomaan näköhermon tulehdus. 

Nyt on tietenkin hiukan erilainen tilanne. Nyt näköhermon tulehdus sekä kävelyvaikeuteni kielivät ms-taudin pahenemisvaiheesta, ja siitä nopeampaan palautumiseen käytetään kortisonikuuria. Kortisoni annetaan yleisimmin tippana suonensisäisesti kolmena päivänä sairaalassa, mutta myös toinen tapa on minkä minä valitsin tällä kertaa. Kortisonitabletit. Elikkäs mä syön kolmena päivänä x 20kpl kortisonitabletteja. Mä saan olla kotona, mä saan olla kotona vauvan kanssa. <3 En ois kestäny kolmea päivää sairaalalla ilman poikaa ! :'( Mutta nyt onneksi saan olla kotona.

Kortisonin haittavaikutukset on todella yksilöllisiä. Mä oon käynny kortisonitipassa sairaalalla nyt kaks vai kolme kertaa (en muista itekkään monta...), mutta niistä kerroista mulle ei oo tullu pahemmin sivuvaikutuksia. Olen aiemmin saannut unilääkettä öitä varten, koska kortisoni vähän piristää meininkiä. :D Katotaan miten tällä kertaa käy, minkälaisen fiiliksen se tuo... Mutta joo haittavaikutuksena yleensä siis ylienerginen olo, ei välttämättä nukuta muutamaan yöhön. Viime kerroista muistan että poskeni punoittivat koko hoidon ajan. Jollekkin reaktiot ovat paljon suuremmat ja joillekkin lievemmät ja kaikenlaisia erilaisia sivuoireita on. Toivon etten tälläkään kertaa saa kortisonista pahempia haittavaikutuksia.

Kortisonin määrä on ihan mieletön. Jos olisin sairaalassa tipassa, minuun tiputettaisiin kortisonia yli 1000mg kolmessa päivässä. Nyt kun syön 20kpl tabletteja kolmena päivänä, on määrä noin 650mg. Määrät ovat oikeasti huomattavan suuria, koska pienellä googlettelulla selviää että yleensä tavallinen vuorokausiannos on 2,5-7,5mg. Ei siis mikään ihme jos sukat pyörii vähän jalassa parinkymmenen tabletin jälkeen. :D

Noh tälläistä tällä kertaa! Mä alotan nyt tablettien ylensyönnin ja toivon parasta. Toivon ettei kortisonista tule hirveitä sivuvaikutuksia ja toivon että kortisoni palauttaa pahentuneet oireeni ennalleen. Hoitaja jo ehti varoitella että ms-lääkkeeni Plegridy saatetaan joutua vaihtamaan vahvempaan jos pahenemisia ilmaantuu lisää, ja se tarkottaisi imetyksen lopettamista.. Vahvempia lääkkeitä käyttäessä ei saa nimittäin imettää. Huoh! Mutta toivotaan ettei tarvetta tälläiselle vaihto-operaatiolle olisi ja meidän vahvasti alkanut imetystaival saisi vain jatkoa. <3

Mä jatkan täällä vauva-arkea tällä kertaa kortisonipöllyissä, mukavaa loppuviikkoa kaikille ! Kerron sitten miten kortisoni on vaikuttanut minuun ja oireisiini. Vaikutukset eivät ala näkyä heti, voi mennä muutama viikkokin kun kortisonin hyöty vasta paljastuu. Mutta katotaan! Pitäkää peukut pystyssä! :) -tablettikuningatar Sara

ps. Poikamme sai kasteessa nimekseen Urho Veikko VIlperi. <3

Mukana oli myös motox-tytöt sekä Urho-vihko 8)

Kastepöydällemme kuului TOTTAKAI mäyräkoira ! :D

Ella-kummi ja ihana Didi viihdyttivät järjestelyiden ohella myös tulevaa ristiäisten sankaria ! <3

Väsynyt juhlija... <3

Sitten paluu arkeen ristiäishuumasta ....

Onneks tää maailman söpöin pienimies piristää aina 8) <3