Kivaa alkavaa viikonloppua kaikille ! :) Ei oo tullu pitkään aikaan kirjoteltuu, ja syy siihen löytyy mun kropasta. Mun vointi on vaihellu ihan päivittäin, siks oliskin ollu hankala kirjottaa päivitystä mun olosta kun en oikein itekkää tiiä missä mennään. 😅 Mut ehkä nyt saisin jonkunlaisen yhteenvedon tehtyy !

Sairaalareissun jälkeenhän mul oli loppuviikko saikkuu. Seuraavana maanantaina palasin töihin. Maanantai ja tiistai meni töissä oikeastaan lyllertäen, jalat oli vähän shokissa siitä kaikesta rasituksesta mitä ne yhtäkkiä joutui sietämään töissä. Mulle sanottiin monesti et ota vaa vähä rennommin, mut eipä se nyt oikein käytännössä oo mahollista mitenkään! Sitä tehään töissä asioita minkä aikatauluihin ei voi vaikuttaa, jos mä joudun kävellä ni mä joudun kävellä, emmä oikein voi istahtaakkaan keskellä myymälää ja sanoa kaikille asiakkaille ketkä tulee kysymään apua "Sori mä nyt istun tässä pepullani kun en jaksa enää kävellä, mee ite ettimään ne hinausköydet." 😊😊

No mut anyway selvisin maanantaista ja tiistaista jotenkuten, sithän oliki jo aika ottaa saikkuu noin pitkän työputken jälkeen. Tiistai-iltana mulla oli nimittäin lääkkeen pistäminen, joka nosti mulle korkeen kuumeen yöksi ja keskiviikko meni sitten palautuessa siitä. 

Torstai ja perjantai sujui töissä erittäin hyvin, kerkesinkin jo vähän iloita työkavereille kuinka hyvin jalkani toimiikaan ! Viikonloppu meni häämessuilla käydessä ja ikeassa pyöriessä, eikä jalat ollu kävelystä moksiskaan ! Iloitsin ajatuksesta että kortisoni oikeesti auttoi, ja vielä todella nopeasti! Sairaalalta mulle sanottiin että sen vaikutusnopeus on todella yksilöllistä, viikoista moniin kuukausiin. 

Noh tänään on kortisonipulssista aikaa yli 2viikkoa ja tässä mä istun sohvalla mäyräkoira sylissäni. Mulla on vapaapäivä menossa, jota oon käyttäny kaupoilla käyden ja kauniista ulkoilmasta nauttien. Valitettavasti se on viennyt veronsa, nimittäin jalkani ovat aivan jumissa. Mä kerkesin pyöriä ostoskeskuksessa vaivaisen tunnin kun huomasin soviteltuani nahkapökiä ahtaassa pukukopissa, etteivät jalkani enää tunnu hirmu mukavilta. Osasyynä saattoi olla lämpö minkä sain aikaan kun sovittelin vaatteita, se saattoi laukaista jäykkyyden jaloissani. Tai se että vatsassani hiukan kurni, joka saattoi vaikuttaa yleiskuntooni hetkellisesti energiavajeena. 

Oli miten oli, jalkani ovat jumissa. Käytiin Nasun kanssa vähän kävelemässä, mutta jalat tuntuivat todella raskailta. Hiekoitin myös pihaa, mikä ei sinänsä ollenkaan ollut hyvä idea koska jalkani eivät siitä yhtään tykänneet. "Painavan" hiekkasäkin kantaminen epätasaisessa maastossa, välillä hiekkaa heitellen jäiselle pihalle tuntui aika ylivoimaiselta hommalta vaatien koordinaatiokykyä mihin kroppani ei oikein halunnut kyetä. :D

Koko viikonloppu pitäis vietellä töissä sitten. Samoin kuin koko ensi viikko. En tiiä oikein enää mihin pystyn ja mihin en. On todella haastavaa ajatella asioista ennakoivasti, kun tää kroppa ei hirveesti varottele jaksamisiaan. Tuntuu hiukan turhauttavalta kun ei tiedä jaksaako tehdä normaaleja arkisia asioita. Eikä kukaan voi tälle mitään, eikä kukaan voi luvata et kyl tää täst. Pakko vaan katsoa päivä kerrallaan omaa vointia. Joka päivä kysyy itseltään miten menee, ja miten tänään jaksaa. Sen tiedostaminen on erittäin tärkeää että pystyy muokkaamaan päivän menoja oman voinnin mukaan. :) 

Hmph eli tiivistettynä erittäin epävarmaa aikaa tällähetkellä ! Pystyn jos pystyn, mut sit jos en pysty ni en todellakaan pysty.  Toivotaan et nää jalat palautuis täst kokonaan ja liikkuminen helpottuis hieman. Se on henkisestkii tosi rassaavaa ku ei oikein tiedä omasta voinnistaan, tänään tai saati sitten huomenna. Mä voin kyl nyt paljastaa et mul on myös vaihtoehtoisia suunnitelmia tulevaisuuden varalle, mut mä kerron niistä sitten kun on jotain konkreettista kerrottavaa ;) Palaillaan, pitäkää huoli itsestänne ja toisistanne ! -vammajalka-Sara

IMG_7549.jpg

Vielä ilosena lähössä kaupoille.. :)

IMG_7508.jpg

Nasu kyl tykkää näist äitin vamma-päivistä ku suurimmaks osaks vaan lepäillään ! ;)

IMG_7532.jpgIMG_7384.jpgIMG_7488.jpg

Välil yritetään vähän käyä käppäilees, vaikkakin se joskus johtaa jalkojen jumitukseen. :D